Nuorisotyö on ytimeltään nuorten kasvuun ja hyvinvointiin tähtäävää vuorovaikutusta. Se, mitä työssä konkreettisesti tapahtuu, voi olla yhdessä olemista ja harrastamista, toiminnan yhteisöllistä kehittämistä, kansalaisvaikuttamista, taitojen oppimista, arjen ongelmien ratkomista, iloa ja välittämistä. Käsillä oleva tutkimus osoittaa, että nuorisotyön arviointitapoja valitessa tulisi huomioida kunkin työmuodon erityispiirteet. Yksilöllistä tukea ja kohtaamista painottavalle etsivälle nuorisotyölle, nuorten työpajatoiminnalle ja sosiaalisen vahvistamisen Nuotta-valmennuksille sopii arviointimalli, jossa kriteereinä huomioidaan nuorilähtöisyyden lisäksi eri tahojen arviot nuorten tarpeiden toteutumisesta seurantajakson perusteella, ero nuoren aiempiin palvelukokemuksiin sekä niiden palvelujen paikallinen saatavuus, joihin nuorta ollaan ohjaamassa.

Kaikille nuorille suunnatut jatkuvasti käytettävissä olevat nuorisotyön verkko- ja lähipalvelut vaativat omanlaistansa arviointia. Kävijämäärien rinnalla tulisi raportoida tietoa palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta, esteettömyydestä, nuorten luo kurottautumisesta, palvelujen laadun seurannan systemaattisuudesta, asiakastyytyväisyydestä, yksilön kokemista vaikutuksista sekä palvelujen ja palveluverkon vastaavuudesta nuorten tarpeisiin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kolmeatoista valtakunnallista nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusta, joiden kaksijakoinen asema toisaalta valtion tulosohjauksen osana ja toisaalta autonomisina kansalaistoimijoina asettaa erityisiä haasteita arvioinnille. Asiantuntijapalveluiden tuottajina keskusten toiminnan arviointia määrittää niiden välillinen suhde nuoriin. Toiminnan arvoa ei siis niinkään mitata sillä, miten se vaikuttaa nuoriin, vaan keskiöön nousevat alan toimijat ja rakenteet: miten keskukset onnistuvat edistämään toimijoiden välistä verkostoitumista sekä vastaamaan alan osaamis- ja kehittämistarpeisiin?

Tutkimushanke osoitti käytännön tulosten lisäksi osallistuvan arvioinnin nuoria, nuorisotyön toimijoita ja rahoittajia mukaan ottavien menetelmien sopivan nuorisotoimialan palvelujen arviointiin. Moniäänisyys lisää arvioinnin tulosten pätevyyttä ja vahvistaa eri toimijoiden sitoutumista alan kehittämiseen. Arvioinnin työvälineiltä vaaditaan jatkossa myös ominaisuuksia, joilla osoittaa työn arvo yksilö- ja ryhmätason lisäksi myös yhteisöille, paikkakunnille ja yhteiskunnalle.