Vanhat karvialaiset muistelivat - oltermanni Eino Saaren mukaan - vuoden 1808 suvea "ryssäkesänä". Ruotsin ja Venäjän välille oli syntynyt Napoleonin valloituspolitiikan sivutuotteena sotatila. Venäläiset sotajoukot kuormastoineen kulkivat moneen kertaan myös kangasmaantietä, Kyrönkankaan kesätietä pitkin. Ruotsin armeija perääntyi pohjoiseen, Suomi joutui miehitetyksi ja liitettiin lopulta osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Oman traagisen roolinsa tapahtumissa näyttelivät siviilit, jotka vastuuttomien kiihkoilijoiden ja eräiden upseerien yllyttäminä nousivat venäläisjoukkoja vastaan - surkein seurauksin. Kesällä 1808 Karviassakin muutama kansalainen menetti henkensä tämän talonpoikien kapinaliikkeen uhrina.

Vuonna 2007 Karvian Kotiseutuyhdistys toteutti Leader-hankkeena tutkimuksen Suomen sodan aikaisista tapahtumista Karviassa ja ympäristöpitäjissä. Tutkimuksen toteutti suomen kielen ja historian lehtori Rauni Virtanen, jonka työn tulokset on nyt tässä saatettu kansien väliin.

Rauni Virtanen löysi Karvian kirkkoherranviraston arkistosta pinkan kappeliseurakuntaan vuonna 1808 saapuneita ruotsinkielisiä kuulutuksia, jotka papin oli luettava saarnastuolista rahvaan tiedoksi. Nuo kuulutukset selventävät Suomen sodan tapahtumia Pohjois-Satakunnassa ja Suupohjassa ja kirkastavat kuvaa tiedonkulusta ja elämänmenosta maaseudulla 200 vuotta sitten.