Minä jään jäljelle on ruumiillisuuden runokirja,
joka piirtää kuvan siitä,
kun luulee olevansa jotain
ja hajoaa

Se on ajan kuluessa syntyneiden tekstien ja sanojen piirtämien kuvien järjestäytyminen, tunneprosessien edetessä itsensä riisuminen kerros kerrokselta ja tutkimusmatkallani itseeni ja omaan kehooni kahlaaminen yhä uudestaan.

Se on oman varjon läpikahlaamisen aallokko ja pimeys, nöyrtyminen ihmisyydele ja pieneksi kasvamisen tarina

koska varjosta syntyy kokonainen ihmisyys

Se on tarina ihmistä isompien tunteiden kanssa keinumisesta, linnunradan spiraalin pyörteissä - riskissä nimeltä elämä

Ja kaiken sen jälkeen, se on tarina siitä
miten sisäiset vedet keinuvat rauhallisesti
soluni huokaisevat ja voin olla painava vasten alustaa

Minä jäin jäljelle ja olen tässä
ruumiissani, joka elää
ja jonka totuuden äärellä
minä antaudun