Lintujen tarkkailu on yksi suosituimpia harrastuksia. Lintuja on nähtävissä vuoden ympäri, ja niiden seuraaminen sekä tuntomerkkien opettelu on mukavaa puuhaa. Nykyinen lintuharrastus on kuitenkin varsin uutta. Vasta sotien jälkeiset sukupolvet saattoivat harrastaa laajemmin, ja luonto ja siellä linnut kiinnostivat. Väkeä muutti kaupunkeihin, ja jotain mielekästä piti ulkona luonnossa tehdä. Samaan aikaan tuli meillekin kiikareita ja parempia lintukirjoja, jotka ruokkivat aiheesta kiinnostunutta nuorisoa.

Voimakas teollistuminen alkoi näkyä ja tuntua, ja sen havaitsivat myös lintuharrastajat. Ensin vähenivät petolinnut, sitten peltolinnut, ja moni harrastaja huomasi havaintojensa olevan merkittäviä dokumentteja ympäristömme muutoksesta. Lintuhavainnot loivat pohjaa, joiden perusteella suojeltiin aarnimetsiä, soita ja rannikkomme ainutlaatuisia kohteita. Harrastus oli havainnointia, rengastusta ja muutontarkkailua, jossa pyyteetön työ ja tiede kohtasivat.

Maan ensimmäinen lintutieteellinen paikallisyhdistys, Porin Lintutieteellinen Yhdistys, perustettiin vuonna 1959. Yhdistys on tehnyt perustamisestaan saakka työtä niin linnuston- kuin ympäristönsuojelunkin edistämiseksi.

Kirja kertoo suomalaisen lintuharrastuksen kehittymisestä porilaisten aktiivien silmin. Mukana on kokemuksia hienoilta retkiltä ja upeilta lintupaikoilta Yyteristä, Säpistä ja Kokemäenjoen suistosta. Matkaa tehdään myös merikotkan siivin ja kerrataan, mitä harvinaisuuksia alueella on havaittu ensimmäistä kertaa Suomessa. Kertojina ja kuvittajina ovat niin perustajajäsenet kuin nykyisetkin aktiivit. Kirjan on toimittanut Markku Saiha.

Huimien tarinoiden ohella kirjassa on poikkeuksellisen mielenkiintoinen kuvitus. Porilaiset aktiivit ovat alusta pitäen ymmärtäneet kuvata harrastustaan laajemminkin. Hienojen lintukuvien lisäksi nähdään etenkin ihmisiä harrastuksensa ääressä. Nostalgisten kertomusten ja kuvien myötä kirja nousee paikallishistoriaa yleisemmälle tasolle: teos kuuluu jokaisen lintuharrastajan kirjahyllyyn.