Rovaniemen Muurolasta kotoisin ollut maanviljelijä Iisakki Hoikka (1840-1917) jäi historiaan miehenä, joka avasi ikäpuhemiehenä Suomen Eduskunnan ensimmäisen istunnon ja piti eduskunnan ensimmäisen puheen. Hänet muistetaan myös Rovaniemen rautatien isänä.

Iisakki Hoikan mittava ura käsittää kuitenkin paljon muutakin. Kouluja käymätön, mutta itseopiskelun kautta laajat tiedot hankkinut nuorukainen sai jokivoutina mainetta lappilaisten etujen ajajana nousten viidesti säätyvaltiopäivien edustajaksi sekä lopulta kansanedustajaksi.

Aikalaisissaan Hoikka herätti vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Kannattajilleen hän oli lähes sankarihahmo: aktiivinen kirjoittaja, innostava puhuja, lappilaisten oikeuksien esitaistelija. Vastustajilleen hän oli häikäilemätön pyrkyri ja skandaaleissa rypenyt poliitikko.

Julkisessa toiminnassaan Hoikan profiili oli monitahoinen - hän oli lestadiolaisten puolustaja olematta itse lestadiolainen; kansallismielinen suomalaisuusmies, jota haukuttiin venäläisten myötäilijäksi; koulupakkoa vastustanut sivistyspoliitikko - raittiusmies, uskon ja aatteiden mies, ennen kaikkea Lapin mies. Hoikan jäyhän julkikuvan takaa löytyy myös paljon kärsinyt ihminen, jota yksityiselämän tragediat koettelivat.