Kun sairaus veti litsarin poskelle ja maton jalkojen alta, päätti Pissis Paskeli toteuttaa aikoinaan laatimansa to do -listan kohdan: kirjoita kirja. Tässä se nyt on.

Kirja kertoo mustalla huumorilla höystetyn, arkikommellusten siivittämän tarinan Piia -tytön kasvusta ja elämästä. Piia syntyy viisilapsisen perheen nuorimmaksi. Häpäisy ja sisaruskateus näkyivät kasvatuksessa. Tarina etenee koulukiusaamisen kautta perheen perustamiseen ja parisuhteisiin, joissa näkyy lapsuuden muovaamat käytösmallit. Elämässä heijastuu kasvatuksen vaikutus ja kantaperheen hallinta, joka päättyy vasta isän kuolemaa seuranneeseen perinnönjakoon. Vai päättyykö?

Kirja käsittelee myös masennusta ja elämää kivun kanssa.
Kipu. Se on perkeleellinen kumppani, joka hallitsee paitsi ruumista, valtaa myös sielun ja mielen.
Kaikesta huolimatta kirjainten raosta pilkistää aurinko, vaikka sitä miten yrittäisi sammuttaa. Valitettavasti. Koska semmoista se elämä on.

Kirja saa lukijan tutkimaan omaakin elämää, herättää ja antaa vertaistukea. Henkiseen kasvuun lapsesta keski-ikään mahtuu kokemuksia ja mietteitä useista aiheista, kuten:
eutanasia, henkinen ja fyysinen väkivalta, hyväksikäyttö, häpeä, ihmissuhteet, itsemurha, kipu, kuolema, masennus, mielenterveys, narsismi, parisuhteet, päihteet, rakkaus, toksiset suhteet, yksinhuoltajuus.

Esille nousee myös ajatuksia, joista ei ole tapana puhua.

Ei tosikoille. Koska paskantärkeys on pahasta.