Vaasan kruununvankila valmistui syksyllä 1863 osana uutta meren rannalle rakennettua Nikolainkaupunkia. 1700-luvulta peräisin oleva Korsholman vankila oli säilynyt vanhan Vaasan tuhonneessa tulipalossa, mutta tilalle haluttiin suurempi ja uudenaikaisempi.

Etelä-Pohjanmaata riivasti julma väkivalta-aalto, jonka uhrina kuoli vajaan sadan vuoden aikana lähes kaksi tuhatta ihmistä. Puukkojunkkarit ja muut häjyt oli saatava lukkojen taakse, jotta lainkuuliaiset kansalaiset voisivat elää rauhassa eikä maakunnan saama ruma maine turmeltuisi lopullisesti. Valtaosa alkuaikojen vangeista oli silti tavallisia pohjalaisia, jotka korvasivat muutaman päivän vesileipäkuurilla maksamattomat sakkonsa tai muut pienet laiminlyöntinsä.

Samana vuonna vankilan valmistumisen kanssa kokoontuivat valtiopäivät ensimmäistä kertaa vuoden 1809 jälkeen ja aloittivat syvällisten uudistusten kauden suuriruhtinaskunnassa. Suomesta kehittyi moderni puoli-itsenäinen eurooppalainen valtio, joka sai uuden rikoslain ja kehittyneen vankilalaitoksen. Vaasalaisilla oli tärkeä osuus näiden molempien luomisessa.

Teoksessa kuvataan laajasti suomalaisen vankeinhoidon kehitystä 1700--luvulta nykyaikaan. Valtaosaa valokuvista ei ole julkaistu koskaan aikaisemmin.