Talouspessimismistä on tullut 2020-luvun uusi uskonto.

Synkkäilmeiset taloustietäjät julistavat kansantaloudessa murheellisia näkymiä. Kansa haluaa kuulla vapauttavia loitsuja siitä, miten se voi taloussyntinsä sovittaa. Entä jos tulevaisuus ei olekaan näin synkkä?

Finanssikriisin jälkeen 2010-luvun kynnyksellä Suomi uskoi pikaiseen talouden toipumiseen, mitä ei kuitenkaan tullut. Tuottavuus ja bruttokansantuote laahasivat verrokkimaita jäljessä, työmarkkinat tuntuivat juuttuneen paikoilleen.

Professori Mika Maliranta uskoo parempaan. Hän katsoo tumman pinnan alle ja näkee uuden nousun olevan tuloillaan. Maliranta käy järjestelmällisesti ja tarkasti läpi elpymisen kaikki vaiheet ja tekijät. Analyysin johtopäätöksenä on rationaalinen optimismi.

Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä, ettemme hätiköi. Ja kohta tarvitaan malttia, ettei talous karkaa käsistä ja julkinen talous jää korjaamatta. Uusi kasvu on ekologisesti edellistä kasvua kestävämpää.

FT Mika Maliranta on Työn ja talouden tutkimuksen LABOREn johtaja sekä Jyväskylän yliopiston professori. Hän on keskittynyt talouden kasvun tekijöihin: tuottavuuskasvuun ja työmarkkinoiden toimintaan. Hän toimii myös mm. OECD:n toimiala-analyysityöryhmän puheenjohtajana, lainsäädännön arviointineuvoston varapuheenjohtajana ja tuottavuuslautakunnan jäsenenä. Hän on tehnyt yhdessä Matti Apusen kanssa suosittua talouspoliittista M&A-podcastia vuodesta 2017.