Ritva Lintu tarkastelee analyytikon ja analysandin välistä potentiaalista tilaa D. W. Winnicottin teoreettisen viitekehyksen kautta. Analyytikon ja analysandin leikillisessä läsnäolossa keskeistä on "tässä ja nyt" -kokemus. Potentiaalista tilaa voi ajatella ikään kuin kolmantena kokemisen alueena ulkoisen ja sisäisen kokemisen lisäksi. Potentiaalisen tilan leikillisessä vuorovaikutuksessa syntyy potilaan kehittyvä kokemus erillisyydestä. Tilaa voi pitää perustana luovuudelle ja leikille sekä empatialle ja suhteessaolon elävyydelle. Kirjoittaja valottaa tutkielmassaan aihepiiriin liittyvää käsitteistöä ja eri auktoreiden ajatuksia tuoden mukaan kliinistä materiaalia hoitokokemuksistaan.