Kuusamon kehittyminen maaseutupitäjästä elinvoimaiseksi Koillismaan maakunta- ja matkailukeskukseksi on kiinnostava selviytymistarina.

Kuusamosta vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat suurimman osan kirkonkylän rakennuskannasta syksyllä 1944. Saksalaisten jälkeen Neuvostoliiton puna-armeija miehitti Kuusamon alueita ja täydensi kirkonkylän tuhon ennen vetäytymistään itärajan taakse.

Keväällä 1945 kotiseudulle palaavia evakoita kohtasi surullinen näky. Ennen niin kauniista kirkonkylästä oli jäljellä vain raunioita ja pystyyn jääneitä savupiippuja.
Tietokirjailija Tuomo Kallioniemen teos esittelee Kuusamon historiaa 1920-luvun lopulta järjestelmällisesti 1980-luvulle ja osin vielä 2000-luvulle.

Kirjan runkona ovat paikallisen Kinnusen perheen kuvaamon ainutlaatuiset valokuvat sekä aikalaisten muistelmat siitä, millaista elämä Koillismaan rajaseutupitäjässä oli ennen viime sotia sekä niiden jälkeen.

Kirjassa on laajoja kuvakertomuksia muun muassa nykyisen itärajan taakse jääneeltä yli tuhannen asukkaan Paanajärveltä, pitäjän kirkoista ja sairaaloista, Osuuskaupasta ja Ahavan kauppakartanosta, sotien jälkeisestä korsuasumisesta ja toimeliaasta jälleenrakennusajasta sekä uusimpina Rukan hiihtokeskuksen ja Kuusamon lentoaseman perustamisesta ja ripeästä kehityksestä.