Jeesuksen saappaanjälki -sarjakuvaromaani pohjautuu vuonna 2012 ilmestyneeseen Jarmo Stoorin samannimiseen romaaniin. Sen tarinoiden olisi toivonut menettävän ajankohtaisuuttaan vuosien saatossa, mutta niin ei tapahtunut. Kirjan tarinoiden teemat köyhien ja rikkaiden välisestä kuilusta poliittiseen ähötykseen ja rasismiin ovat nyt suorastaan pelottavan ajankohtaisia. Tästä huomiosta syntyi tarve tehdä kirjasta päivitetty versio, sarjakuvaromaani, jota nyt pidät kädessäsi. Sen piirrokset ovat Harri Filpan käsialaa ja käsikirjoitus Jarmo Stoorin.

Mitä tuumisit, jos täysi-ikäinen Jeesus palaisi maanpäälle tänä jouluna? Ei vastasyntyneenä, vaan kolmikymppisenä tunnistettavana hahmona kaapuineen kaikkineen. Miten hänet otettaisiin vastaan maailman eri kolkilla? Köyhyys ja rikkaus, sota ja rakkaus, kaupallisuus ja pyyteettömyys, maailman politiikka ja uskonnot, kadun ihmiset tavallisine tarpeineen ja vangit vartijoineen, miten nämä kohtaamiset sujuisivat?

Sarjakuvaromaani on mukaansatempaava ajankuvaus niin uskonnoista, politiikasta, ympäristönsuojelusta kuin rakkaudestakin. Nämä 12 kertomusta ovat matkakirja ihmiskunnan päivänpolttavien kysymysten äärelle. Teos ei ole uskonnollinen nimestään huolimatta, paitsi että onhan siellä se Jeesus.

Harri Filppa on oululainen sarjakuvantekijä, joka toimii myös Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtajana ja Oulun Sarjakuvafestivaalin taiteellisena johtajana. Häneltä on ilmestynyt viisi sarjakuvateosta ja teoksia on käännetty useille kielille. Filppa tunnetaan parhaiten teoksesta Kuolema meidät erotti (Pokuto, 2017), joka oli ehdolla sekä Sarjakuva-Finlandiatunnustuspalkinnon että Botnia-kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Jarmo Stoor on kulttuurin monitoimimies, kustantaja, kustannustoimittaja ja kesäisin toimivan kulttuurikahvilan vetäjä, mutta ennen kaikkea hän on suomalainen kirjailija, jolta on ilmestynyt kaksitoista kaunokirjallista teosta. Stoorin kirjoja luonnehditaan hersyvän humoristisiksi ja lämminhenkisiksi. Stoor on nimetty Arto Paasilinnan (Jäniksen vuosi, Ulvova mylläri) kirjallisen perinteen jatkajaksi ja usein hänet on myös rinnastettu Arto Salmiseen (Turvapaikka, Varasto).